Nyt on kotiuduttu Grazista ja sanottu taas vähäksi aikaa heipat kaikille ihanille tyypeille. Itävaltaan siis hurautettiin koko äitin puolen suvun kanssa järjestämään "pienoinen" synttäriyllätys samaiselle tädille, joka täällä Roomassa kävi luonani vierailemassa. Mentiin yllätykseksi koko äitin puolen suvun voimin Graziin synttärijuhlia viettämään. Yllätys onnistui täydellisesti, ei meinannut juhlakalu huomata Schlossbergilla Viitasaaren Seutua lueskelevia sukulaisiaan, ei sitten millään.
Koska suurin osa tämän blogin lukijakunnasta oli varmaankin samaisissa juhlissa paikalla, en viitsi sen tarkemmin yksityiskohtiin mennä. Vilautan muutaman kuvan, ja sanonpahan vaan että seura, ruoka ja juoma olivat hyviä, maisemat ja ilmaveivit näyttävät sekä naurua ja puluja riittämiin! Tässä muutama kuva mitä mahtavimmasta pääsiäisviikonlopusta!
(Ja älkää ottako itseenne, kun en teidän kuvianne ole tänne laittanut. Nyt ei ollut aikaa kysellä lupia, mutta pidän logissa sellaista linjaa, etten blogiin lätki sellaisia naamakuvia joihin en mallilta ole lupaa saanut - kaikki eivät nääs siitä välttämättä pidä!)
(Hups, unohdin kysyä äitiltä luvan, mutta ei sitä varmaan haittaa, eihän äiti?)
(Hups, unohdin kysyä äitiltä luvan, mutta ei sitä varmaan haittaa, eihän äiti?)
Eilen oli sitten se karvas hetki kun piti sanoa heipat Jonille ja muille. Olisin kyllä voinut jäädä sen kainaloon useammaksikin yöksi (sen jälkeen kun se lopetti meikäläisen säikyttelemisen). Ikävä on jo kova. Vähän piti vollottaakin, kun heippojen aika tuli. Vähän vaan.
Palasin tänä aamuna Roomaan, yöjunalla, kuinkas muutenkaan. Muutenkin tuskainen 13 tunnin junamatka, istumapaikalla tietenkin, venyi tällä kertaa 14 ja puoleen tuntiin. Nyt ei tarvisekaan vähään aikaan junalla matkustaa. Paluumatkalla matkaseura oli sen verran epäilyttävää, etti paljon tehnyt mieli silmää ummistaa. Kuuden jälkeen kuuden hengen loossistamme poistui kuitenkin kaikki muut paitsi minä ja toinen nuori tyttö. Sen jälkeen uskalsi pari tuntia torkkua, ja oli asetelmatkin paremmat kun sai yksikseen vallata kolme penkkiä!
Palasin tänä aamuna Roomaan, yöjunalla, kuinkas muutenkaan. Muutenkin tuskainen 13 tunnin junamatka, istumapaikalla tietenkin, venyi tällä kertaa 14 ja puoleen tuntiin. Nyt ei tarvisekaan vähään aikaan junalla matkustaa. Paluumatkalla matkaseura oli sen verran epäilyttävää, etti paljon tehnyt mieli silmää ummistaa. Kuuden jälkeen kuuden hengen loossistamme poistui kuitenkin kaikki muut paitsi minä ja toinen nuori tyttö. Sen jälkeen uskalsi pari tuntia torkkua, ja oli asetelmatkin paremmat kun sai yksikseen vallata kolme penkkiä!
Nyt alkaa noiden viimeöisten "unien" jälkeen väsy painaa, joten ei auta muu kuin käydä kuorsaamaan, jotta jaksaa huomenna taas opiskella. Kyllä, epäileväiset sukulaiseni, kyllä minä täällä välillä opiskelenkin!
Sua ei kyllä nähtävästi ole kovin vaikea säikytellä :) Kurjaa oli varmasti matkustaa, meillä myös pitkä matka, mutta paljon jäi kivoja muistoja ja tunnelmia mieleen, hyvistä kuvista niitä on mukava katsella :) Tsemppiä opiskeluviikkoon vaan! Ja hyvä että oot turvallisesti takas siellä perillä :)
VastaaPoistaNo en ees oo! Mitäs ite nukuit siinä! :D
PoistaHyvä, että myös te ootte turvallisesti perillä. Sää "onnekas" saat toipua lomasta saikulla! Ei vaan.. tiiän että luet tenttiin parantumisen lomassa, joten tsempit siihen!
Ciao Bambina, kyllä varmasti opiskelu maittaa tällaisen viikonlopun jälkeen, kunhan nyt ensin pääsee vanhaan tahtiin. Ja onhan tuleva aika huomattavasti stressitöntä, kun ei tarvitse kyttäillä viestejä, eikä varsinkaan valehdella niin paljon!
VastaaPoistaOlet Rapu oikeassa: nyt on niin helppo Kirsin kirjoitella ja muiden kommentoida kun ei tartte pelätä lipsahduksia! Mutta oli se sen väärti!
PoistaTäällä on ollut kyllä sellainen salailu asian tiimoilta että harvemmin on nähty. Mutta päästimpä yllättämään sinut, tiedän miltä se tuntuu.
PoistaRaili,
PoistaCiao vaan! Kyllä se kovasti helpottaa kun ei tarvitse koko ajan kytätä tai valehdella. Olin kyllä sen Rooman lomasi aikana aika kovilla!
Äiti ja iskä,
no sanokaas muuta!
Onneksi junareissusi on jo ohi. Menomatkakin oli raskas, mutta jäihän siitä ainakin plussana mieleen keskustelu matkatoverin kanssa mm. Suomen virallisesta kielestä, joka oli siis kuulemma hänen (USA) tietojensa mukaan englanti.Paluu arkeen sujuu kaikilla mukavia muistellen! Ja tietysti jälleen tapaamisia odotellen!
VastaaPoistaJa kuvalupa annettu tässä ja nyt.
Arvelinkin, että annat luvan! :D
PoistaJa aina sitä oppii uutta Suomesta, ei voi muuta sanoa kun että matkailu avartaa! En ihan huvikseni uudestaan tuollaista junamatkaa heittäisi, mutta nyt oli riittävän hyvä syy!
Heei ei me kaikki oltu mukana juhlissa! :D Mielellään kuultaisiin siis lisääkin! Ja ennenkaikkea siitä, miten tälläinen yllätys oli päätetty järjestää. Siis tiesitkö jo aiemmin esim. tapaavasi Jonin siellä :D Aika hyvin sitten "huijasit" aiemmin täällä blogissakin! :D Mahtava ylläri!
VastaaPoistaHaha, valtaosa lukijoista taisi kuitenkin olla! :D
PoistaEhkäpä minä teille muille avaan sitten tätä reissua taustoineen muutamin sanoin! Ja oikeassa olet, ylläri oli mahtava!
Oltiinko hotellissa iloisia poistumisestamme vai hyviteltiinkö A:n ja O:n tupakointia, mutta joka tapauksessa Pulu antoi matkaan kuoharia laatikollisen (pullo/huone)! Pullot autoilevat kohti Suomea.
VastaaPoistaEikös se ollut niin, että saatiin yksi pullo vähemmän, kun huoneita oli. Eli taisi rangaistukseksi jäädä A:n&O:n huoneelta pullo saamatta..
PoistaEihän se tietääkseni niin ollut. Pulu antoi joka huoneelle putelin, mä luovuin Jarkon hyväksi omastani, joten joka porukka saa vielä "pulutella", kunhan Aksus ja Oksus saapuu maahan!
PoistaYksi pullo vähemmän kuin huoneita taisi olla sen takia kun J&J olivat siinä yhdessä huoneessa keskenään... tosin spekuloitiinhan myös sillä, että jos jätetäänkin A&O ilman pulloa tuon tupakoinnin ja muun revittelyn vuoksi ja säästetään yksi pullo J&J:lle kunnes ovat täysi-ikäisiä...
PoistaJuurikin näin, miten Päivi kirjoitteli, meni minunkin ymmärrykseni!
PoistaOli se kyllä mahtavaa kun päästiin Raili yllättämään niin perusteellisesti. Minuakin se oikein osoitteli sormella Arjalle ja Oskulle että kattokaa mitä se lukee.Eikä tunnistanut vaikka laskin lehden pois kasvoilta. Taitaa sekin tulla vanhaksi vai onko mahdollisesti ylpistynyt?
VastaaPoistaPakko sen on oltava vanhuudesta johtuvaa, kun ei tajua, että Manniset istuvat lippalakit päässä Grazin Schlossbergillä Seutua lukemassa! Mutta kun ei voinut sanoa, että "mä ARvasin". Mutta eikös Kari ole kiva asia, että menin täysin lankaan? Tuleepa tässä mieleen, että jollekin kävi samalla lailla reilu vuosi sitten ...!!!
Poistaisi,
PoistaYllätys oli kyllä kertakaikkisen mahtava! Ja ei kai sentään kovin pahasti ylipistynyt? Pistetään vaikka tuon iän piikkiin, vaikkei sitäkään niin paljoa ole, että selittäisi...
Raili,
vanhuudesta, tai sitten siitä, että koko ajatus on niin kertakaikkisen uskomaton! Kaikkien höynäyttäminen on ainakin minun mielestäni ollut hauskaa!
Jos et sinä tunnistanut äitiä ja iskää, niin muistutetaan vielä, että sanoihan se iskäkin omilla juhlillaan Jonille, että "kato, tossa on sun auto!" tajuamatta mitään...
No näinhän se on. Ei parempaa yllätystä olisi voinut mun elämässä ollakaan. Ja miten ihanaa on nauraa sille, miten naurettava on itse, eikös se mun horoskoopissakin ollut niin präntättynä!
PoistaHyvä, että ilahduit!
Poista